Varsinais-Suomen käräjäoikeus langetti poikkeuksellisen ankaran tuomion lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksista
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut viisikymppiselle miehelle poikkeuksellisen pitkän, yli 10 vuoden ehdottoman rangaistuksen lapseja vastaan kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies sai tuomioon 86 yhdessä aiheutetusta rikoksesta, mm raiskauksesta sekä seksuaalisesta hyväksikäytöksestä.
Oikeuden mukaan mies toimitti erityisesti hatkalapiseen, joka hänellä jonkin alan kautta tarjosi alkoholia, ruokaa ja rahaa seksitoiminnoista miinus. Rikostekon tapahtuivat vuoden 2024 aikana, ja tapaus on muuttunut Suomen laajimmaksi yksittaiseksi lapsiin kohdistetuksi seksuaalirikossarjaksi.
Viimeisimmät tapahtumat
Käräjäoikeus tuli tuomiossaan esille rikoksista rikosten poikkeuksellisen törkeyden valossa. Uhrit olivat nuoria ja ikäeron tekijään suuri, noin 35 vuotta. Tuomioistuin korosti, että mies käytti järjestelmällisesti hyväkseen uhrien haavoittuvaa asemaa ja vaikeaa elämäntilannetta.
Tuomio Suomen mittapalloissa harvinainen ankara. Samoin tilanne on aiemmin tuomitussa pitkissä vankeusrangaistoissa, mutta harvoin kymmenen vuoden alakoskiin saakka ulottuvissa. Vastavalmisilaisissa olosuhteissa rangaistukset ovat esimerkiksi vaihdelleet noin 2-6 vuoden välillä riippuen teoista ja niiden vakavuudesta.
Oikeuden päätöksessä tapahtuu, että miehelle oli suunniteltu hyväksikäynti hyvin pienillä tai ajallisilla skaaloilla ja hän jatkoi rikollista toimintaa pitkään. Hän oli tarjoutunut erityisesti hatkalapsille, jotka oli paennut lastensuojelulaitoksilta. Näidempien nuorten haavoittuva asema ja perusturvallisuuden puuttuminen mahdollistivat hyväksikäytön.
Syyttäjän sanotaan tapausta paljastaneen, kun yksi uhreista kertoi viranomaisille kokemuksistaan, mikä tarkasteluun johdatti laajan rikostutkimuksen. Tutkintaa käytävässä paljastui muutamia muitakin uhreja sekä rikoksia, mikä tarkastelu loppumassa ajautui viime kädessä 86 syyttöön.
Taustatiedot ja konteksti
Seksuaalirikoksille, joita lapsille kohdistetaan, onkin valitettavasti jatkunut päänäkki Suomessa. Ei sitä ole ennen sellaisia tapausta on käsitelty montakin oikeudenkäyntiä eri puolilla maata. Esimerkiksi vuonna 2022 tuomitsivat tuomioistuimet noin 75-vuotiaan miehen vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi ehdottomaan rangaistukseen useista seksirikoksista, jotka oli tehty lapsille.
Lapsipuoleisissa seksuaalirikoksissa eniten tekijöitä vaikuttavat tuomioista ankarammin. Raiskauksessa nuorista lapsista ja kuvaamisksestä rikoksista tärkeimmistä tapauksista tuomiot ovat ankarampia. Esimerkiksi jostain tuomiosta oikeus pitää siitä erityisesti törkeänä 8-vuotiaan puolen raiskauksen ja kuvauksen.
Lapsia kohtaan seksuaalirikoksia Suomessa kasvaa viime vuosikymmenen aikana ja lait on uudistettu. Huolehti huolenpiteiltä huolimatta vaarantuneilla ovat nuoret ja lapset ja edelleenkään ne jäävät vaaraan. Huostaan ottaminen tai lastensuojelussa olemisessa olevat lapset ovat yleensä vaaraan joutumisesta hyväksikäytön kohteeksi.
Tämä tapaus bring again esille lastensuojelun resurssien riittävyyden ja hatkalapsien tilanteen vakavuuden. Lapsen tai nuoren paokarkaaminen lastensuojelulaitoksesta, riski joutua hyväksikäytön uhriksi kasvaa huomattavasti.
Tulevaisuuden näkymät
Vähimmäistäytäntöönpanoaika yli kymmenenvuosinen vankilarangaistus merkitsee sitä että tuomittua päästetään irti aikaisintaan kymmenennenvuosijakson loppupäässä. Seksuaalirikoksista tuomituille voidaan myös asettaa muitaseuraamuksia, joihin liittyy vapauttamiseenvaaditun valvonnan säännöt .
Tapaus herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, mitenkä lastensuojaus resursseja tulisi ohjeistaa ja kuinka voisimme paremmalla tavalla suojata vaarassa olevat lapset. Tulevaisudessa poliisi ja sosiaaliviranomaineen ovat sitoutuneita kiinnittämään enemmän huomiota haavoittuvassa asemassa olevien laste ja nuortne seuraamiseese sekä kehitämään toimenpiteitä estääksesi vastajaiset tilanteet.
Viimeisten vuosien aikana Oikeusministerössä on tehty useita lakimuutoksia keskeisenä pyrkimyksenä parantaa lasten suojelua seksuaalirikoksilta. Tulevaisudessa saattaa kestää enemmän aikaa erityisesti liittyen lastensuojeulaitosten toimiin ja karkulaislasten etsintään.
Asiantuntijoita kiinnostaa se seikka että hoito ja kuntoutus seksuaalirikoksista tuomitulle vankeudessa oleville on elinehto uusien rikosten ehkäisemiseksi. Rikosseuraamusvirasto kehittää jatkuvasti ohjelmia vähentääkseen seksuaalirikoksista tuomitun riskin uusiin tekoihin vapautumisen jälkeen.
Lopuksi
Varsinaiss-SUomen käräjoikeus on langettanut yli 10 vuoden vankeusturomion 86 erilaisesta raikoksesta – tämmöinen tuomio on harvinaista Suomen oikeuskäytännössä ja osoittaa sekä tekojen lukumäärän että niiden vakavuuuden välillä narisemistaan kytköstädiitäänn lyyriyystn,, Erityisen huolestuttavaan seikkaan liittyy se tapaa – ja mitenkäs sanoisikaan – kuinka tekijälia on suunnattttanut tekonsalltdna jo valmiiksi muutenkin herkkään asemooon olleebariniin lapsia kohtaan.
Lastensuojeluun liittyvä oikeudenistunto on nostanut esille merkittäviä kysymyksiä resurssien riittävyydestä ja kyvystä suojella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Samalla se korostaa yhteiskunnan vastuuta tarjota apua seksuaalirikosten uhreille ja keinoja kehitellä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä edelleen.
Kaikki lapset tarvitsevat turvatun ympäristön kasvaakseen terveesti ja onnellisina.Tämä traaginen tapaus korostaa tarvetta jatkaa työtä lastemme suojelemiseksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Usein kysytyt kysymykset
Tuomion ankaruuteen vaikutti useampi tekijä. Tiedusteluiden ensimmäisenä selvisi, että rikosten määrä oli suuri, yhteensä 86 rikosta. Toiseksi rikokset kohdistuivat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, eli hatkalapseille, joita oli paennut lastensuojelulaitoksista. Oikeus kiinnitti myös huomiota suureen ikäeroon, noin 35 vuotta, tekijän ja uhrien välillä.ää seksuaalirikosten tuomioiden ankaruuteen vaikuttavat myös tokojen suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Tässä tapauksessa mies oli toiminut järjestelmällisesti houkutellakseen uhreja alkoholilla, ruoalla ja rahalla seksuaalisiin toimiin. Lisäksi tuomioistuin on painottanut tekojen poikkeuksellista törkeyttä ja sitä, miten tekijä on tietoisesti käyttänyt hyväkseen uhrien vaikeaa elämäntilannetta.
Suomessa seksuaalirikoksista, erityisesti lasta kohtuvista, on viime vuosina ennen syytöksiä annettu ennen oikeutta raskaampia tuomioita lainsäädännön ja oikeuskäytäntöä keventäessä
Hatkalapsi on puhekielen termi lapselle tai nuorelle, joka on luvatta poistunut sijaishuoltopaikastaan, kuten lastensuojelulaitoksesta tai sijaisperheestä. Nämä lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa useasta syystä.
Hatkalapilla on usein jo ennen valmiiksi taustallaan traumaattisia kokemuksia, jotka ovat johtaneet huostaanottoon tai sijoittamiseen kotinsa ulkopuolelle. Heidän perusluottamus aikuisiin saattaa olla heikentynyt. Karkaamistilanteessa lapsi tai nuori on ilman aikuisen suojaa ja joutuu selviytymään omin avuin.
Karkulaisilla on usein puutetta pääasiamenoista, joita ovat muun muassa ruoka, raha ja turvallinen yöpaikka. Sellaisen tekijän sille, että hänestä muodostuu hyväksikäytön kohteeksi: täysikäinen henkilö, joka tarjoaa näitä tietoja välttämättömiksi, saa lapsesta tai nuoresta tämän luottamuksen. Erityisesti haavoittavaa on, kun täysikäinen henkilö käyttää yhtä luottamusta lähtökohtana saatetaksensa lapsesta seksuaalisia toimituksia vastineeksi apusta, kuten tässä tapauksessa kävikin. hatkalapset eivät yleensä Uskalla kysyä viranomaisilta apua, koska pelkäävät palautetuksi sijaintimaamenaan olevaan sijaishuoltopaikkaan. Näin muodostuva korkeampi kynnys ilmoittaa hyväksikäytökseen lisää aggressiivisuutta, että tulee toistaiseksi jatkossakin.
Seksuaalirikoksista tuomituilta maksetaan korvauksia Suomessa vahingonkorvauslainsäädännön mukaan. Rikoksen uhri voi esittää rikosuhdestaan korvausvaatimuksia kärsimyksestä, tilapäisestä tai pysyvästä haitasta sekä mahdollisista sairaanhoitokuluista ja ansionmenetyksestä.
Seksuaalirikoksissa korvaukset määräytyvät toimien vakavuuden, kestön ja uhriin kohdistuneiden seurausten osuudesta. Esimerkiksi 46-vuotiaasta joutui korvaamaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttaman tilapäisen haitan 3 500 euroa ja kärsimykseen 2 500 euroa.rivaussummat vaihtelevat tapausesitetyssä vaihtelussa, mutta oikeuskäytännössä on muodostunut varmaa osaa rangaistujaan kanssa.
Henkirikos- ja seksuaalirikosuhreille maksettavat korvaukset ovat yleensä suurempia kuin muilta rikoksilta uhreilta. Törkeissä seksuaalirikoksissa korvaukset eivät harvoin päädy vyliinkymmeneihin tuhansiin euroihin, varsinkin jos uhri on lapsi.
Jos tuomittu ei pysty korvaamaan korvauksia, uhri voi kysyä korvauksia Valtiokonttorilta. Valtio saa maksaa uhrille korvauksen rikosvahinkolain mukaan ja periä myöhemmin samatsummata rikoksentekijältä.
Suomessakin Rikosasian uhreille on paljonlaista tukea tarjolla. Kokemattoman rikosuhripäivystyksen yhteydessä uhrilta on oikeus puhuttavaksi saatavaa oikeusapuun ja tukihenkilöön asiaa hoitavaksi oikeudenkäynnissä. Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa neuvonnan, tukea ja käytännön ohjausta rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen.
Alaikäisille seksuaalirikosten uhreille on kehittynyt erityisiä tukipalveluita. Lasten ja nuorten yksiköt oikeuspsykiatriassa vastaavat lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tutkimisesta ja lasten auttamisesta. Barnahus-malli, joka laajenee Suomessa, pyrkii kokoamaan kaikki lapsiuhrien tarvitsemat palvelut saman katon alle.
Seksuaaliväkivallan uhrien keskuksissa (SERI-keskuksissa) työskenteli monissa sairaaloissa puolimaastossa. Sen tarjoaamia ovat seksuaaliväkivallan uhrien tuki, neuvottelu sekä psykososiaalinen tuki. Keskuksissa tehtävistä oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista saatetaan harjoittaa todistusaineiston kertymistä.
Traumaterapiaan tarjottavina hyödyinään julkinen terveydenhuolto, private terapeutit ja joukkoset eli esim. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Tyttöjen Talo, Poikien Talo ja monet muut erityisesti nuorille tarkat joukkopalvelut.
Lastensuojelun asiakkaina olevilla lapsilla on oikeus eri tavoin tukea ja hoitoa seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen. Sijaishuollosta lähtien lasten tukea voidaan järjestää moniammatillisessa yhteistyössä lastensuojelun, terveydenhuollon ja muun ajan dilettantismikseen kutsutun toiminnan kesken.
Suomessa lasta kohtaan kohdistuneita seksuaalirikoksia ehkäistään moniulotteisella toiminnalla. Lainsäädännöllisellä alalla rikoslakia on viime vuosina kiristetty, ja lastaan kohdistuvia seksuaalirikoksia rangaistaan kiristetyt rangaistukset. Vuonna 2023 säädettyihin laamui tulemalla seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen seurauksena kaikki lastaan kohdistuvat seksuaaliset toiminnot yksiselitteisesti rangaistavia.
Viranomaistasolla poliisi, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto ovat tiivistä yhteistyötä rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Poliisilla on erikoistuneita yksiköitä, jotka tutkivat lapsiin kohdistuvia rikoksia. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvien seksuaalirikoksien torjuntaan on kehitetty uusia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja.
Tehokkaiden rikoksentekijöiden ohjaamiseksi on perustettu alhaisen kynnyksen palveluja. Kuten esimerkiksi Sexpo-säätiön ja HUSin yhteistyössä toimiva SeriE-hanke, joka tarjoaa tukea henkilöille, jotka tuntevat seksuaalista kiinnostusta lasta kohtaan mutta ovat ehtineet ole toimineet niiden ajatuksen pohjalta. Tavoitteena on ennalta ehittää rikokset.
Opetetaan koulussa ja päiväkodissa turvataitokasvuna, jonka kautta lapset ovat saaneet sanansaattu oppia tunnistaa ja torjua sopimattomat lähestymiset. Tarjotaan vanhemmille suunnitteilla tietoa ja työvälineitä lasten suojelemiseksi sekä nettimaailmassakin että fyysistä ympäristöä kuvaavassa.
Lastensuojelulaitosten käytännöistä on tarjottu hatkaamisen ehkäisyksi ja puutokseksi hatkaamistilanteisiin. Siihen sisältyy henkilökunnan kouluttaminen, resurssojen lisääminen sekä reaaliaikaistuminen katoamistilanteissa. Aitio on estää riskejä, että lapset ja nuoret, joilla on haavoittuva asema, saattaisivat tulla hyväksikäytetyiksi.
